Making-City on suuren mittakaavan havainnollistamisprojekti, jonka päätavoitteena on kehittää vähähiilisiä kaupunkeja luomalla energiajärjestelmän muuttamiseen tähtääviä strategioita ja toimia. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii espanjalainen CARTIF, ja Suomesta mukana on Oulun kaupunkikonsortio. Oulun kaupungilta projektipäällikkönä toimii Samuli Rinne.
Hankkeessa on mukana kaksi niin kutsuttua majakkakaupunkia, Oulu ja Alankomaiden Groningen, joissa molemmissa suunnitellaan, toteutetaan ja testataan innovatiivisiin energiaratkaisuihin perustuvia pilottikohteita. Pilottikohteita kutsutaan PED-alueiksi (Positive Energy District). Tavoite on, että ne ovat energiataseeltaan positiivisia vuositasolla mitattuna, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Oulun kaupungin pilottikohteeksi valittiin Kaukovainion keskus, jonne on hankkeen kuluessa rakennettu vuonna 2019 avattu uusi liikekeskus, ja sen lähelle ollaan rakentamassa uusia asuinkerrostaloja. Kaukovainiolle on määrä rakentaa asuntoja yhteensä noin 1200-1500 asukkaalle.
Pilottikaupunkien lisäksi hankekonsortioon kuuluu kuusi niin kutsuttua seuraajakaupunkia, jotka ovat Bassano del Grappa (Italia), León (Espanja), Kadiköy (Turkki), Trencin (Slovakia), Vidin (Bulgaria) ja Lublin (Puola). Seuraajakaupungit ovat kukin sitoutuneet suunnittelemaan yhden energiataseeltaan positiivisen asuinalueen hankkeen aikana hyödyntämällä Oulun ja Groningenin pilottikohteista saatavia kokemuksia.
Hankkeen päämääränä on edistää mukana olevien kaupunkien vähähiilisyyspyrkimyksiä pitkällä aikavälillä. Tämän toteuttamiseksi Oululle ja Groningenille sekä seuraajakaupungeille haetaan erilaisia työkaluja pitkäjänteiseen kaupunkisuunnitteluun, joilla nopeutetaan kaupunkien siirtymää vähähiiliseen energiatalouteen. Vaikka pääpaino onkin vuoteen 2050 ulottuvassa kaupunkisuunnittelussa, kytketään sen osaksi kaupunkien keskipitkän aikavälin suunnitelmia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan). Oulun kaupungin viimeisin SECAP-suunnitelma joulukuulta 2018.
Tarkoitus on, että Groningenin ja Oulun pilotit valmistuvat kolmen vuoden kuluessa hankkeen käynnistymisestä, ja hankkeen viimeisten kahden vuoden ajan mitataan ja seurataan pilottikohteissa tapahtuvaa energiantuotantoa ja -kulutusta. Hankkeen toteuttamisaika on yhteensä viisi vuotta eli joulukuusta 2018 marraskuuhun 2023. Näin ollen hanke on ollut toiminnassa pian kolme vuotta, ja Oulun ja Groningenin pilottikohteiden on määrä valmistua pian.
Motivaatio rahoituksen hakemiseen sai alkunsa siitä, että Oulun pilottikohteeksi valikoituneen Kaukovainon keskuksen kehittämissuunnitelmien toteuttamisaikataulu oli lähtökohtaisesti yhteensovitettavissa rahoitushaun kriteereihin ja pilottien toteuttamisaikatauluihin. Koko Oulun konsortion näkökulmasta mukaan lähtemistä edistivät muiden muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Oulun Arinan ja Jetitek Oy:n (nykyään Caverion Oy) tekemä aiempi yhteistyö energiatehokkuushankkeiden parissa.
Oulun kaupungin kehittämispäällikkö Sari Matinheikin mukaan kaupunki lähti selvittämään mahdollista osallistumista projektiin saatuaan yhteydenoton Oulun yliopistolta. Varsinaisesta valmistelutyöstä vastasi kuitenkin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy koko Oulun konsortion kahdeksan partnerin osalta. Hankerahoituksen haku oli yksivaiheinen, ja sen valmistelu käynnistyi kesälomien jälkeen 2017. Valmis hakemus jätettiin Euroopan komissiolle huhtikuussa 2018 Horisontti 2020 -ohjelman Smart Cities and Communities (SCC) -teeman hakukierroksella. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntija Sointu Räisänen antoi merkittävää tukea valmisteluvaiheessa yhdessä Groeningenin Brysselin edustajien kanssa.
Hankkeen koordinaattorina toimii espanjalainen Fundacion Cartif -teknologiakeskus, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus mm. Horisontti 2020 -ohjelman hankkeista ja niissä koordinaattorina toimimisesta. Hankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheen aikana Cartif piti valmistelukokouksia Oulun konsortion kanssa mm. Oulussa ja Amsterdamissa. Oulussa pidettyyn valmistelukokoukseen osallistui myös hankkeessa toisena pilottikaupunkina toimivan Groningenin edustaja Alankomaista. Tieto hankkeen läpimenosta ja rahoituspäätöksestä saatiin elokuussa 2018 ja rahoitussopimukset komission kanssa tehtiin lokakuussa 2018.
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Koko konsortioon kuuluu kaikkiaan 34 kumppania, joilla on kullakin omat osahankkeensa ja komission hyväksymät budjetit. Oulun konsortion muodostavat Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun Energia Oy, Sivakka Oy, Rakennusliike YIT Oy, Oulun Arina ja Caverion Oy sekä tutkimusosapuolina Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Oulun yliopisto. Oulun konsortion yhteenlaskettu budjetti on noin viisi miljoonaa euroa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen budjetti on yli miljoona euroa, ja se muodostuu yksinomaisesti EU-tuesta.
Sari Matinheikin mukaan hankeosallistumisesta on kertynyt sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Oulussa hanketyöskentelyn mukanaan tuoma yhteistyön edistyminen erityisesti kaupunkikonserniin kuuluvien kumppaneiden kesken on nähty arvokkaana resurssina. Suuren hankkeen mukanaan tuoma byrokraattisuus on kuitenkin koettu haasteelliseksi. Haasteita aiheuttavat myös konsortioon kuuluvien kaupunkien erilaiset lähtökohdat energiantuottajina ja -kuluttajina sekä lainsäädännöstä johtuvien mahdollisuuksien ja rajoitusten suhteen. Kansalliset erot esimerkiksi maankäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön ja energialainsäädännön suhteen on toisinaan koettu haastaviksi. Koronapandemian myötä vuosi sitten tapahtunut siirtymä verkkopohjaisiin tapaamisiin on myös osaltaan aiheuttanut rajoitteita kumppaneiden yhteistyölle.
Lisätietoja:
Hankkeen verkkosivut
Yhteystiedot:
Samuli Rinne, Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
Puh. 046 923 4945
[email protected]