Kolmivuotisen projektin budjetti on reilut 6,9 miljoonaa euroa. Projektin aloituskokous pidettiin Rovaniemellä toukokuussa 2018, ja sen lopputapahtuma pidetään Nancyssa, Ranskassa syyskuussa 2021. Lopputapahtumaan on mahdollista osallistua virtuaalisesti, ja tämän artikkelin lopussa löytyy tietoa siihen sekä NEXT-hankkeen SLE-työpajaan osallistumiseen. Projektin oli alun perin määrä loppua huhtikuun lopussa 2021, mutta koronatilanteen aiheuttamien viivästysten vuoksi hankkeelle anottiin komissiolta viiden kuukauden jatkoaikaa.

Hankerahoituksen haussa ei hyödynnetty ulkopuolista apua. Hankkeentyöpakettien vetäjät oli jo sovittu hakemusvaiheessa, ja he sekä muutamat oman alansa huippututkijat vastasivat omien työpakettiensa kuvausten kirjoittamisesta. Hakemuksen koordinoinnissa ja kirjoittamisessa oli mukana hyvin kokeneita EU-rahoitushakemusten kirjoittajia, ja ehdotuspyyntö oli analysoitu perin pohjin, joten hanketta koskevat komission vaatimukset olivat selvillä ja niihin kyettiin vastaamaan. Kirjoittamisessa ja konsortion kokoamisessa auttoi se, että rahoituksen hakemiseen osallistuneet tekivät vuonna 2015 malminetsintään liittyvän rahoitushakemuksen, jota pystyttiin pitkälti hyödyntämään NEXT-hakemuksessa. Vaikka edellinen rahoitushakemus ei mennyt läpi, sen eteen tehty työ ei siis mennyt hukkaan. NEXT:ille ei myönnetty välittömästi rahoitusta vaan se jäi ensimmäiselle varasijalle, josta se lopulta nousi rahoitettavien hankkeiden joukkoon.

NEXT:in projektipäällikön, GTK:n erikoisasiantuntija Juha Kaijan mukaan hankkeesta saadut kokemukset ovat olleet suurimmaksi osaksi hyviä. Kaija kiittelee sitä, että suurin osa projektikumppaneista on innostuneita ja sitoutuneita, ja hankkeessa on mukana maailmanluokan huippututkijoita. NEXT:issä tehdään uraauurtavaa tiedettä, jolla on suurta merkitystä Euroopan malmipotentiaalin hyödyntämiseksi. Toiminnan tuloksellisuus ja projektin osapuolten sitoutuneisuus helpottavat myös projektipäällikön työtaakkaa, Kaija sanoo. Koronan aiheuttamat haasteet ovat tietysti osaltaan vaikeuttaneet projektityöskentelyä pakottamalla sopeutumaan täysin uuteen työkulttuuriin ja viemällä mahdollisuuden henkilökohtaisiin kontakteihin.

Juha Kaijan mukaan EU-rahoituksen hakemiseen innostivat hankeidean kannalta sopiva rahoitushaku ja olemassa ollut toimivaksi koettu konsepti, jota haluttiin kehittää. Projektia varten oli tiedossa erinomainen konsortio, joka jakoi tieteellisen kunnianhimon ja halun työskennellä ratkaisua vaativan ongelman parissa. Hankkeen tieteellinen koordinaattori, tutkimusprofessori Vesa Nykänen puolestaan toteaa, että motivaatio rahoituksen hakemiseen syntyi osana luonnollista jatkumoa hänen aikaisemmin johtamilleen projekteille, joita oli pääasiassa rahoitettu silloisen Tekesin Green Mining -ohjelmasta tai muuten Tekesin kautta. NEXT:in juuret ovat näissä aiemmissa aluekehitysprojekteissa, jotka ovat saaneet Tekesin kautta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta, ja joissa on ollut tavoitteena ympäristöystävällisten, rahaa säästävien ja tuloksellisten malminetsintämenetelmien kehittäminen. Myös NEXT sai EAKR:lta rahoitusta hankkeen valmisteluun, ja avautuneen Horisontti 2020 -haun kautta tarjoutui mahdollisuus jatkaa aiempaa työtä eurooppalaisena yhteistyönä huomattavasti isommassa mittakaavassa, ja kehittää useita uusia menetelmiä yhtä aikaa saman projektin alla.

Suurin osa NEXT:in kumppaneista on aiemmista EU- tai EIT Raw Materials -projekteista GTK:lle tuttuja. Osapuolet ovat tunteneet toistensa työtavat, mikä on helpottanut projektin koordinointia. Euroopan komission Innovaatiotutkan riippumattomat asiantuntijat ovat arvioineet NEXT-projektin tuottaman Uuden droonialustaisen sähkömagneettisen tutkimusjärjestelmän mineraalien etsintää varten (Novel electromagnetic (EM) survey system on UAV for mineral exploration) huippuinnovaatioksi, jolla on lähitulevaisuudessa korkea markkinapotentiaali. Tuotekehityksen taustalla ja avainkehittäjinä toimivat oululainen Radai Oy, Kirkkonummella toimiva Loop and Line Oy ja GTK. Radai on tuotteen pääkehittäjä, ja GTK on toiminut kehitystyössä tukena ja mahdollistajana.

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistollakin on ollut roolinsa NEXT:in taipaleella. Vesa Nykänen muistelee, että osa projektin suunnittelusta ja hakemuksen valmistelukokouksista pidettiin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston tiloissa Brysselissä, sillä toimisto osoittautui sijainniltaan tällaisen projektin suunnittelukokousten kannalta erinomaiseksi.