FI  |  EN

FI  |  EN

Kuukauden hanke: CoRoSect

25.3.2022

CoRoSect (Cognitive Robotic System for Digitalized and Networked (Automated) Insect Farms) -hanke kehittää teknologiaa ja prosesseja hyönteiskasvatuksen kautta tapahtuvaa proteiinituotantoa varten. Hyönteiskasvatuksen automatisointi tehostaa hyönteisten kasvatusta ihmis- ja eläinravinnoksi, mikä osaltaan auttaa turvaamaan elintarvikkeiden saatavuutta.

Hanke on soveltava, ja siinä on mukana monialaisesti tiimejä ympäri Eurooppaa. Painettavan älykkyyden osaamisen hankkeeseen tuo Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab-tiimi, jolla on vuosien menestyksekäs kokemus painettavan elektroniikan hankkeista ja toteutuksista. TKI-päällikkö ja tekniikan tohtori Manne Hannula kertoo, että tieto PrinLab-tiimin erityisosaamisesta oli kulkeutunut CoRoSect-koordinaattorin korviin, ja koordinaattorin yhteydenoton jälkeen yhteistyö toimijoiden kesken alkoi rakentua vaihe vaiheelta. Hannulan mukaan heidän tiiminsä lähti avoimin mielin ja kiinnostuneina mukaan kansainväliseen hankkeeseen.

PrinLabin rooli CoRoSect-hankkeessa keskittyy painettavan elektroniikan hyödyntämiseen hyönteisten kasvatuslaatikoiden seuranta- ja mittaustekniikassa. Muut toimijat tuovat hankkeeseen muun muassa automaatiotekniikan, robotiikan ja hyönteisten kasvattamisen osaamista. PrinLabilla on jo kokemusta painettavan elektroniikan hyödyntämisestä elintarvikealalta: Tiimi oli mukana Smart-Fish-hankkeessa, jossa kehitettiin Norjan lohen kylmäketjun katkeamattomuuden seurantaa kuljetuksen aikana painettavan elektroniikan sensorien avulla. Tätä osaamista hyödynnetään CoRoSect-hankkeessa.

 

Insinööri ja PrinLab-tiimin tutkija Tomi Tuomaalan mukaan painettava äly tuo uusia mahdollisuuksia perinteisen elektroniikan rinnalle. Painettavan elektroniikan valmistaminen on mahdollista jo olemassa olevin painantamenetelmin. Verrattuna perinteiseen elektroniikkaan, siinä käytetään vähemmän raaka-aineita ja ei lainkaan syövyttäviä aineita valmistusprosessin aikana. Painettava elektroniikka voidaan integroida lukuisiin erilaisiin muotoihin esimerkiksi suoraan hyönteisten kasvatuslaatikoiden sisäpinnoille. Myös laatikoiden puhdistaminen ja uudelleenkäyttö helpottuvat painettavan elektroniikan käytön seurauksena. CoRoSect-hankkeessa painettavan elektroniikan avulla voidaan tehokkaasti mitata ja kerätä tietoa hyönteisten kasvatuslaatikoiden olosuhteista. Mikäli lämpötila esimerkiksi nousee liian korkeaksi, sensorit välittävät tiedon järjestelmään ja automaatiotekniikan ansiosta lämpötila saadaan laskettua takaisin optimilukemaan.

CoRoSect-hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2021–31.12.2023. Mukana hankkeessa on 19 kumppania ja sitä koordinoi Maastrichtin yliopisto Alankomaista. Hankekumppanit tulevat ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Espanjasta, Belgiasta, Liettuasta ja Serbiasta. Kokonaisbudjetti on reilut 8 miljoonaa euroa, josta EU:n Horisontti-rahoitusta on noin 7 miljoonaa euroa. Oulun ammattikorkeakoulun osuus budjetista on 335 000 euroa. Horisontti-hankemuoto on Oulun ammattikorkeakoululle uusi ja haluttu instrumentti, jonka toimintatapojen omaksumiseen tullaan kiinnittämään tässä hankkeessa erityistä huomiota.

Varsinainen hankerahoitushaku Oulun ammattikorkeakoulun osalta tapahtui informaatioteknologian yksikön koordinoimana. Hannulan mukaan CoRoSect-hankkeeseen pyrittiin saamaan muitakin Oulun ammattikorkeakoulun yksiköitä, esimerkiksi konepuolta, mutta valitettavasti hankkeessa oli jo mukana heidän aihepiirinsä osaajia ennestään. Hankevalmisteluihin PrinLab sai hyvää tukea Oulun ammattikorkeakoulun hankepalveluhenkilöstöltä, eikä tarvetta ulkopuoliselle konsultoinnille ollut. Horisontti-rahoitusväline on kasvavasti tärkeä instrumentti ammattikorkeakouluille, joten Oulun ammattikorkean hallinnon tuen saaminen oli helppoa.

Hannulan mukaan Oulun ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä viisasta kerätä riittävästi kokemusta ja hallinnollista osaamista Horisontti-puiteohjelman hankkeista olemalla mukana partnerina erilaisissa hankkeissa. Kun partnerikokemusta on tulevina vuosina kerätty riittävästi, on sujuvasti mahdollista toimia myös koordinaattorina.

Lisäksi Hannula kertoo Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston, VTT:n ja Oulun seudun ammattiopiston käyvän keskusteluja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista eri projektien saralla. Jokaisella instituutiolla on erilaista osaamista annettavaksi omilta vahvuusalueiltaan: yliopisto tekee tieteellistä tutkimusta, VTT on paitsi iso kansallinen toimija ja Horisontti-hankkeissa kansainvälisesti merkittävä toimija, ammattikorkeakoulu tekee soveltavaa tutkimusta ja ammattiopisto tuo mukanaan käytännön osaamista.

 

Motivaatio CoRoSect-hankkeessa toimimiseen oli osaamislähtöinen: painettavan älykkyyden tiimillä on runsaasti kansainvälistä kokemusta painettavan elektroniikan soveltamisesta. Hannula ajattelee motivaation kumpuavan ennen kaikkea osaamisesta ja kiinnostuksesta kansainväliseen toimintaan. Tässä tapauksessa ei menty ”raha” edellä, vaan haluttiin hyödyntää omaa osaamista ja saattaa soveltava tutkimus käyttöön. ”Olemme ylpeitä osaamisestamme ja haluamme sitä käyttää hyviin tarkoituksiin, kuten tässä hankkeessa uudentyyppisten elintarviketuotannon edistämiseen, ja samalla oppia paljon uutta”, tiivistää Hannula syistä, miksi kansainvälinen hanketoiminta oli PrinLab-tiimille kannattavaa. Kansainvälisyydestä on hyötyä myös laajemmassa mittakaavassa Oulun ammattikorkeakoululle ja sen tarjoamalle opetukselle: monialainen ja kansainvälinen projekti tuo ajankohtaista osaamista, trendejä ja tietoutta myös opetuksen hyväksi. Hannula vinkkaa, että mikäli pienemmällä toimijalla on mielessään idea tai tutkimuskysymys mitä sillä itsellään ei ole resursseja tutkia, kannattaa avata keskustelu esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suuntaan. Hanketoiminnasta on hyötyä myös hankkeen ulkopuolisille toimijoille, sillä hankkeiden loppuvaiheessa tietoa jaetaan yleisölle, mitä voi hyödyntää sitten omassa toiminnassaan.

Hannulan mukaan kansainvälisissä suurhankkeissa sinnikkyydellä ja olemalla oma itsensä pääsee jo pitkälle. Aiemmin kertynyt kokemus ja osaaminen omalta alalta on juuri sitä, mitä hankkeessa toimijoilta odotetaan. Suomalaisella rallienglannilla pärjää yhteisissä palavereissa erinomaisesti, ja yhteistyö monialaisessa ja -kansallisessa hankeyhteisössä on sujunut jouhevasti. Jopa kasvatettavat hyönteiset ovat pysyneet hyvin tallessa, eivätkä ne ole isommin karkailleet. Korona-aikana tekijäjoukkoon tutustuminen ja sen hahmottaminen on ollut alkuun haasteellista, mutta toiveissa on päästä tapaamaan kasvokkain hankekumppaneita tänä vuonna. Suurimpana huolenaiheena tapaamisissa on Hannulan mukaan farmitapaamiset ja niiden yhteydessä mahdollisesti pidettävät yhteiset lounaat: PrinLab-tiimi ei ole hyönteisruokaan käytännössä vielä päässyt tutustumaan.

Lisätietoja:
CoRoSect-hankkeen verkkosivut
PrinLab-tiimin verkkosivut
Smart-Fish-hankkeen verkkosivut

Yhteystiedot:

Manne Hannula
TKI-päällikkö, Yliopettaja
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Informaatioteknologian yksikkö
+358 50 430 9234
manne.hannula@oamk.fi

Harri Määttä
Lehtori (CoRoSect-hankkeessa painettavan älykkyyden osaamisen kokonaisvastuu)
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Informaatioteknologian yksikkö/Tietotekniikka
+358 50 599 6612
harri.maatta@oamk.fi

Tomi Tuomaala
Tutkija
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Informaatioteknologian yksikkö/Tietotekniikka
+358 50 568 1760
tomi.tuomaala@oamk.fi