Elämme murrosvaihetta Euroopassa. Ilmastonmuutoksen lisäksi EU:ta koettelee koronapandemia ja siitä seuranneet tavaroiden kuljetusongelmat, sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen ruokkima energiakriisi. Vuonna 2019 Euroopan komissio reagoi ilmastonmuutoksen torjuntaan julkaisemalla Vihreän kehityksen ohjelman, eli strategian EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty nippu konkreettisia toimia tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämän lisäksi taloudellinen epävakaus ja energiaturvallisuus ovat puhututtavia teemoja Euroopassa. EU pyrkii riippumattomuuteen Venäjän fossiilisesta energiasta, siirtymään uusiutuvaan energiaan mahdollisimman nopeasti, sekä turvaamaan energiasaannin tulevan talven ajalle REPowerEU-suunnitelman avulla.
Seuraamme Euroopan poliittista kehitystä tarkasti Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden näkökulmasta. Moni edellä mainituista aloitteista koskettaa myös metsiä, ja niiden roolia muun muassa energian, luonnon monimuotoisuuden ja talouden saralla tarkastellaan uudelleen EU:ssa. Tästä seurauksena vuonna 2021 aloitettiin uudenlainen yhteistyö metsäasioiden parissa Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakunnan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon kanssa perustamalla Itä- ja Pohjois-Suomen metsätyöryhmä. Etelä-Karjala on kahdeksantena maakuntana mukana metsätyöryhmän toiminnassa.
Työryhmän tavoitteena on jakaa tietoa EU:n metsiin liittyvistä aloitteista EU-toimiston puolesta, sekä muodostaa alueiden yhteistä kantaa ja tarjota osaamista metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Työryhmä koostuu pääasiassa yhdeksästä jäsenestä, EU-toimiston erityisasiantuntijasta sekä kahdeksan eri alueen maakuntajohtajan nimeämästä edustajasta. Metsätyöryhmän kiertävä puheenjohtajuus on vuonna 2022 Kainuulla, ja puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Pentti Malinen.
Edunajamista yhteisten periaatteiden kautta
Metsätyöryhmän toiminta käynnistettiin talvella 2021–2022 rakentamalla yhteiset metsäperiaatteet EU:n suuntaan. Periaatteet seuraavat kansallisia metsäpolitiikan linjauksia pienin nyanssein. Periaatteissa painotetaan metsäpoliittisen päätäntävallan ja ohjauksen säilyttämistä jäsenvaltiotasolla, sekä alueiden kuulemisen tarvetta päätöksenteossa. Alueilla on arvokasta osaamista ja tietoa metsänhoidosta ja luonnostaan, jota on tärkeää hyödyntää aloitteita laadittaessa. Myös ympäristön, talouden ja yhteiskunnan tarpeiden välinen tasapaino on avainasemassa, sekä metsänomistajan asemasta huolehtiminen, puun käyttö fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, ja luonnontuotteiden mahdollisuuksien esiin nostaminen.
Kevään 2022 aikana metsätyöryhmä välitti alueiden viestiä EU:n suuntaan tapaamalla poliittisia edustajia muun muassa Euroopan parlamentin, Euroopan komission sekä Euroopan alueiden komitean tahoilta. Kommunikoimme Itä ja Pohjois-Suomen painopisteitä erityisesti Euroopan komission esittämien Fit for 55 -aloitteiden, kuten LULUCF-asetuksen osalta. Tämän lisäksi yhteistyötä on tiivistetty myös kansallisella tasolla ja alueiden välillä, sekä kartoitettu metsätiedon keräämisen mahdollisuuksia Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Metsätyöryhmä rakensi kannanoton myös Euroopan komission ehdottaman metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskevan EU:n kehyksen kannanottopyyntöön. Kannanoton avainviesti on tuoda esiin Itä- ja Pohjois-Suomen vahvaa metsäalan osaamista, jota halutaan hyödyntää myös kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Joensuussa on merkittävä, aluetta palveleva metsäosaamisen keskittymä; Itä-Suomen yliopistossa korkeakoulutetaan metsäosaajia, Luonnonvarakeskuksen toimipiste kerää yhteen korkeatasoista metsätutkimusta sekä Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämaja edistää kansainvälistä ulottuvuutta.
Kohti vilkasta syksyä
Tietotarve Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä ja niiden kestävästä hyödyntämisestä jatkuu myös tulevina kuukausina. Vauhti lähtee vilkastumaan jo syksyn ensimmäisten viikkojen aikana. Metsätyöryhmä rakentaa parhaillaan kannanottoa Euroopan komission luonnostelemasta luonnon monimuotoisuuden ennallistamislakialoitteesta. Ennallistamistavoitteet EU:n biodiversiteettistrategiassa julkaistiin 22.6.2022 ja asetuksen kattotavoite on palauttaa kaikki EU:n ekosysteemit hyvään kuntoon vuoteen 2050 mennessä. Myös metsillä on siinä oma kappaleensa. Kyseessä on asetus eli säädös, jota tullaan soveltamaan automaattisesti ja yhtäläisesti kaikissa EU-maissa heti niiden tultua voimaan. Täten myös Itä- ja Pohjois-Suomelle on tärkeää tuoda omaa näkökulmaansa esiin jo asetuksen suunnitteluvaiheessa.
Pohjoiset havumetsät ovat ainutlaatuisia maailmassa ja niillä on hyvät edellytykset metsien kestävään käyttöön sekä siihen perustuvalle elinkeinotoiminnalle. Metsä vaikuttaa paikallisten elämään monin tavoin, mahdollistaen hyvinvointia ja liiketoimintaa. Metsä- ja puutoimialalla työskennellään kestävyyttä vaalien, ammattimaisella otteella, moderneja menetelmiä käyttäen ja samalla perinteitä kunnioittaen.
Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä ollaan ylpeitä ja niistä halutaan pitää hyvää huolta, sen vuoksi myös alueiden yhteinen metsätyöryhmä jatkaa edunvalvontaansa valoisin mielin.
Tiia Talvisara
erityisasiantuntija, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, [email protected], www.eastnorth.fi
Metsätyöryhmän jäsenet:
Kainuu:
Maakuntajohtaja ja metsätyöryhmän puheenjohtaja Pentti Malinen, [email protected]
Etelä-Karjala:
Maakuntajohtaja Satu Sikanen, [email protected]
Etelä-Savo:
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, [email protected]
Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, [email protected]
Keski-Pohjanmaa:
Yhteyspäällikkö Teppo Rekilä, [email protected]
Lappi:
Kestävän kehityksen asiantuntija Hanna-Leena Pesonen, [email protected]
Pohjois-Karjala:
Kehittämisjohtaja Risto Poutiainen, [email protected]
Metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula, [email protected]
Pohjois-Pohjanmaa:
Aluekehitysasiantuntija Katarina Timisjärvi, [email protected]
Pohjois-Savo:
Yhteyspäällikkö Ossi Martikainen, [email protected]