Päätelmät toimivat pohjana keskusteluille ja komission vuoden 2027 jälkeiselle lainsäädäntötyölle koskien koheesiopolitiikkaa. Päätelmät korostavat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion merkitystä Euroopalle ja EU:n toimien roolia näiden tavoitteiden saavuttamisessa eri tasojen viranomaisten yhteistyön kautta.
Neuvosto viittaa Enrico Lettan raporttiin, jossa todetaan, että tasapainoinen koheesiopolitiikka on avain sisämarkkinoiden toimivuudelle. Lettan raportin tavoin päätelmissä vahvistetaan, että kilpailukyvyn ja koheesion edistäminen EU:ssa ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja alueiden välinen koheesio tukee EU:n strategisten prioriteettien toteutumista. Lisäksi päätelmät korostavat koheesiopolitiikan perusperiaatteita, kuten monitasoista hallintoa ja aluelähtöistä tulokulmaa alueellisten kehityserojen tasaamisessa.
Hallinnon osalta jaettu vastuu komission, jäsenvaltioiden ja alueellisten viranomaisten kesken on edelleen merkittävä koheesiopolitiikan toteuttamisessa. Neuvosto painottaa myös tulosorientoituneen lähestymistavan tärkeyttä koheesiopolitiikassa, ja kehottaa komissiota kehittämään ja yksinkertaistamaan seurantajärjestelmiä sekä alueellisten investointien ja uudistusten vaikutusten arviointia.
Koheesiopolitiikka tarjoaa Itä- ja Pohjois-Suomelle arvokasta rahoitusta ja tukea, joka mahdollistaa kehityksen alueilla, joissa pitkät etäisyydet sekä väestön väheneminen ja ikääntyminen asettavat omat haasteensa. EU-toimiston vaikuttamistyö on ollut ja tulee olemaan erittäin tärkeää, kun valmistellaan tulevaa koheesiopolitiikkaa ja varmistetaan, että alueemme tarpeet ja erityispiirteet otetaan huomioon myös jatkossa.
Kari Aalto, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja
Lisätietoja: