FI  |  EN

FI  |  EN

EN

Itä- ja Pohjois-Suomi nojaa vahvuuksiinsa

Luonnonvarojen ja luonnonolosuhteiden kestävä jalostaminen on nyt ja tulevaisuudessa Itä- ja Pohjois-Suomen talouden keskeinen selkäranka. Pohjoisten alueiden luonnonvarojen merkitys on korostunut EU:ssa viimeisten vuosien aikana. Samaan aikaan alueen ainutlaatuinen luonto houkuttelee matkailijoita ympäri maailman. Oli kyse sitten tuotannollisesta toiminnasta tai palvelujen kehittämisestä, jalostusarvon lisääminen on yhteinen nimittäjä ja kaikessa toiminnassa perusta kestävien toimintatapojen luomiselle. Tämä korostuu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissa.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on panostettu monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämiseen on samalla, kun alueellista kilpailukykyä lisäämään on haettu selkeitä älykkään erikoistumisen valintoja. Matkailu on nopeasti kasvava toimiala, joka luo yritystoimintaa ja elinvoimaa myös kasvukeskusten ulkopuolelle mahdollistaen tasapuolista kehitystä. Matkailun ansiosta alueen saavutettavuus on parantunut.

Kestävän taloudellisen kehityksen edellytyksenä on vakaa ja monipuolinen pk-sektori. Itä- ja Pohjois-Suomen uusiutuvien luonnonvarojen runsaus luo suuren potentiaalin niiden käyttöön perustuvalle innovatiiviselle tuote- ja palvelutuotannolle, jolla on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla. Osaavan työvoiman saatavuus ja tehokas hyödyntäminen ovat tärkeitä yritystoiminnan kasvun mahdollistajia. Uudenlaisten teknologioiden käyttöönotto vahvistaa yritysten toiminnan tehokkuutta ja kilpailukykyä, mutta luo samalla haasteita työvoiman saatavuudelle. Varmistamalla ja vahvistamalla alueen osaamispohjaa autetaan yritystoimintaa uuteen kasvuun.

Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa -älykkään erikoistumisen strategian taustalla on Euroopan komission vuonna 2017 lanseeraama ”Regions in Industrial Transition” -pilotti, jonka tarkoituksena on kehittää uusia älykkääseen erikoistumiseen perustuvia toimintatapoja elinkeinojen, kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomi osallistuu pilottiin seitsemän maakunnan voimin kehittäen älykästä erikoistumista Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilottina.

Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa – älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 on ELMO-pilotin ensimmäisen vaiheen tuotos. Strategialla halutaan vahvistaa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyötä ylimaakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Strategian pohjaksi on kerätty Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioista jaettuja prioriteetteja yhdessä Euroopan komission asiantuntijoiden kanssa. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisiksi valinnoiksi on tunnistettu biojalostus ja uudet tuotteet, kestävä kaivannaistoiminta, kemianteollisuus, kestävä matkailu ja vetovoima sekä valmistava teollisuus.

Yhteiset prioriteetit tukemassa strategian toimeenpanoa

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset prioriteetit muotoutuvat kasvualoja tukevista ja läpileikkaavista osaamisalueista. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista löytyy näissä teemoissa erikoistunutta osaamista, teknologiaa ja yritystoimintaa. Nämä luovat myös parhaan mahdollisen perustan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyölle, jossa parasta olemassa olevaa osaamista hyödynnetään rajat ja sektorit ylittävään liiketoiminnan kehittämiseen. 

PRIORITEETTI I: PUHTAAT TEKNOLOGIAT (CLEANTECH) JA VÄHÄHIILISET RATKAISUT ovat läpileikkaavia teemoja liiketoiminnassa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille tärkeissä toimialoissa on perustana kestävän kehityksen hallinta ja ylläpito; luonnonvarojen ja –olosuhteiden kestävä käyttö. Maakuntiin on kehittynyt erikoistunutta osaamista ja ympäristöliiketoimintaa, jotka tarjoavat räätälöityä osaamista ja teknologiaratkaisuja ympäristöhaasteisiin, energiaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

PRIORITEETTI II: TEOLLINEN KIERTOTALOUS muodostaa vahvan toisiaan täydentävän osaamisalueen koko Itä- ja Pohjois-Suomessa. Teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen on luonut uuden, nopeasti kasvavan yrityskentän. Systemaattinen tehokkaiden ratkaisujen ja käytänteiden kehittäminen on tehnyt eri maakunnista kansallisia ja jopa kansainvälisesti arvostettuja osaajia. Nouseminen entistä vahvemmaksi ja osaavammaksi edellyttää kestävää kehitystä tukevia toimia. Keskeistä on huolehtia, että Itä- ja Pohjois-Suomen luonnonvarojen käyttö on kestävää ja resurssitehokasta. Vesienkäsittelyn menetelmien kehittäminen tukee kiertotalouden toteutumista. Kiertotalous on profiloitunut isojen teollisuusyritysten sekä niiden palvelutoimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen ympärille.

PRIORITEETTI III: DIGITALISAATIO, INNOVATIIVISET TEKNOLOGIAT JA TUOTANTOPROSESSIT  ovat avainasemassa yritystoiminnan kilpailukyvyn kasvattamisessa. Alueella vallitsevan korkean teknologian osaamisen hyödyntäminen luo uusia toimintamahdollisuuksia sekä palveluntarjoajille että loppukäyttäjille. Kaikki elinkeinot joutuvat uudistumaan. Uudistumisessa digitaalisuus ja uudet teknologiat nousevat ratkaisevaan rooliin. Digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät muita nopeammin. Kansallisesti digitaalisia ratkaisuja hyödyntäviä pk-yrityksiä on tällä hetkellä 8 prosenttia ja Itä- ja Pohjois-Suomessa vain 2-3 prosenttia. Innovatiivisilla teknologioilla ja tuotantoprosesseilla voidaan tehostaa olemassa olevaa tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä, ja siten kasvattaa kannattavuutta.

Strategian tavoite

Vahvistaa elinkeinojen uusiutumiskykyä ja edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Toiminta-ajatus

Auttaa Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoja kehittymään vahvistamalla yhteistyötä arvoketjujen rakentamisessa, uusilla rahoitusmalleilla, edistämällä kasvua sekä panostamalla yhteiseen viestintään ja markkinointiin.